Oravan Pesänlämpöinen Tarina

Orava oli pieni ja pörröinen. Se asui korkealla puussa, lämpöisessä pesässään, joka oli pehmeä kuin untuva. Pesä suojasi tuulelta, sateelta ja yöltä.

Oli ilta. Aurinko kutitteli taivaan reunaa ja värit muuttuivat punaisiksi ja kultaisiksi. Orava haukotteli pienillä tassuillaan ja venytteli häntäänsä. Oli tullut aika rauhoittua.

Orava käpertyi pehmeään pesäänsä. Pesä oli lämmin. Pesä oli turvallinen. Pesässä oli hyvä olla. Tuuli humisi hiljaa oksissa, linnut olivat jo nukahtaneet ja metsä hengitti rauhallisesti.

Orava sulki silmänsä. Uni tuli hiljaa, pehmeästi ja lempeästi. Koko metsä kuiskasi: ”Hyvää yötä, hyvää yötä.”

Ja niin orava nukkui – lämpöisessä pesässään, lempeässä yössä, unien pehmeässä sylissä.