Tähtisadetta Pikku Sudelle

Syvällä hiljaisessa metsässä, pehmeän sammaleen keskellä, asui pieni susi. Hän oli nimeltään Pikku Susi, ja tänä iltana hän oli hyvin uninen. Taivas oli tumma ja lempeä, ja tuhannet kirkkaat tähdet loistivat sen pinnalla kuin pienet, rauhalliset valot.

Pikku Susi raotti silmiään ja katseli taivasta. ”Oi, tähdet ovat tänään niin kauniita,” hän kuiskasi itselleen. Tuuli silitti hellästi hänen turkkiaan, aivan kuin pehmeä hyvänyön hali.

Pikku Susi haukotteli. Hän kietoutui pienen pesänsä lämpöön, käpertyi palloksi ja kuunteli metsän öisiä ääniä. Yksi tähti tuikki kirkkaammin kuin muut. Se lähetti pienen valonsäteen suoraan Pikku Sudelle, aivan kuin kuiskaamalla: ”Nuku rauhassa, pieni ystävä.”

Lempeät tähdet tanssivat taivaalla, ja yö piteli Pikku Sutta sylissään. Metsä hengitti rauhallisesti, ja Pikku Susi sulki silmänsä. Hänen hengityksensä muuttui hiljaiseksi, kevyeksi, uniseksi.

Kaikki oli hyvin. Tähdet vartioivat, yö lauleli hiljaa, ja Pikku Susi vaipui pehmeään uneen.

Hyvää yötä, Pikku Susi. Hyvää yötä, pienet tähdet. 🌙✨